Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 voimaan tulleella lailla. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten uudistus on vaikuttanut raiskausten käsittelemiseen rikosprosessissa. Aineistona on käytetty raiskauksista tehtyjä rikosilmoituksia, muutamalta paikkakunnalta kerättyä esitutkintamateriaalia sekä poliisille, oikeudellisille avustajille ja tukihenkilöille tehtyjä haastatteluja. Yksi kiinnostuksen kohteista on etsiä vastauksia siihen, miksi vain harva poliisille ilmoitettu raiskaus johtaa syytteen nostamiseen.

Tutkimuksen painopiste on esitutkintaan liittyvissä kysymyksissä, sillä suuri osa poliisin tietoon tulleista raiskauksista ei etene tätä pidemmälle. Syynä tähän voi olla se, että poliisi ei ole pystynyt selvittämään rikosta tai uhri on halunnut vetäytyä tapauksen tutkimisesta. Raiskauksen uhrin hienotunteinen kohteleminen on edellytys sille, että rikos pystytään selvittämään. Tämän tutkimuksen yksi keskeisiä havaintoja on, että raiskauksen uhrin kohteleminen on tärkeää paitsi hänen itsensä myös rikosprosessin onnistumisen kannalta.

Takaisin

In English