Takuulla onnistuu
Takuu-Säätiön takaustoiminta velkojen järjestelykeinona vuosina 1991–2001  

Julkisuuteen 23.5.2002

Vuonna 1991 perustettu Takuu-Säätiö harjoittaa sosiaalista takaustoimintaa. Säätiön takaamia pankkilainoja käytetään yleensä velkaongelmien korjaamiseen. Takaustoiminnan rahoitus perustuu Raha-automaattiyhdistyksen myöntämiin takausvaltuuksiin. Velallisen hoidettavaksi jää useimmiten yksi edullinen velka usean kalliin velan asemesta. Takuu-Säätiön takaukset ovat auttaneet tuhansia henkilöitä ulos vakavista velkaongelmista ja asiakkaiden taloustilanne on yleensä selkiytynyt takauslainan avulla. Takuu-Säätiö on myöntänyt vuosina 1991-2001 takauslainoja yhteensä lähes 5 000 velalliselle ja yli 60 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2001 takausten lukumäärä oli noin 800 ja rahamäärä 9,5 miljoonaa euroa.

Takuu-Säätiön takaustoimintaa on arvioitu Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisussa 187 Valkama & Muttilainen & Tala: Takuulla onnistuu - Takuu-Säätiön takaustoiminta velkojen järjestelykeinona vuosina 1991-2001. Tutkimusta varten koottiin tietoa säätiön puhelinpalvelun (ns. velkalinja) asiakkaista, analysoitiin asiakasrekisterin tietoja vuosilta 1996 ja 2000 sekä haastateltiin takauslainan tai hylkäyspäätöksen saaneita velallisia.

Takuu-Säätiö tarjosi aluksi perusrahastostaan apua laitoksista vapautuneille velallisille. Toiminta laajeni voimakkaasti, kun perusrahaston rinnalla käynnistyi velkajärjestelyrahasto (Vera) vuonna 1995 ja sosiaalisten luottojen takaustoiminta (Solu) vuonna 1998. Monet tutkimusta varten haastatellut velalliset eivät edes tienneet, mitä takausta olivat hakeneet. Siksi voisi olla perusteltua yhdistää säätiön eri takausmuodot yhdeksi takausrahastoksi. Kuluttajapoliittisestikin on tärkeänä, että suojajärjestelmät eivät ole liian vaikeaselkoisia.

Takuu-Säätiön tarjoama valtakunnallinen puhelinneuvonta on tärkeä velallisten tuki- ja neuvontamuoto. Säätiön "velkalinjaan" tuli vuonna 2001 yhteensä lähes 2 900 puhelua. Puhelinpalvelun asiakkaisiin kohdistuneessa seurannassa havaittiin, että valtaosa soittajista halusi tietoa nimenomaan säätiön omista takausmuodoista. Säätiöstä kysyttiin muutakin neuvontaa, kuten apua ongelmiin ulosoton tai perinnän kanssa. Noin joka toiselle säätiön takausta tiedustelleelle velalliselle ryhdytään valmistelemaan takaushakemusta. Ilman takausta jäävä velallinenkin saa puhelinneuvonnasta yleensä ohjeita siitä, miten ongelmia kannattaisi selvitellä.

Vera-velkajärjestelyrahasto on säätiön tärkein takausmuoto. Asiakasrekisterin tietojen mukaan Vera-takausta haetaan eniten kulutusluotoista ja usein myös sosiaalisista suoritusesteistä (parisuhteen purkautuminen, työttömyys, sairaus) aiheutuneiden velkaongelmien järjestelyyn. Pienten kulutusvelkojen osuus ongelmien taustalla on kasvanut selvästi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Takausta haettiin entistä harvemmin hakijan maksettavaksi jääneiden takausvastuiden maksamiseen.

Vuonna 1996 takauksen sai 80 % ja vuonna 2000 enää 70 % hakijoista. Samana aikana takaushakemusten käsittelyaika kasvoi puolestatoista neljään kuukauteen. Tutkimusta varten haastatellut velalliset pitivät pitkää käsittelyaikaa yhtenä säätiön toiminnan kielteisenä piirteenä. Lisäksi asiakkaat joutuvat odottamaan yleensä useita kuukausia pääsyä velkaneuvontaan, jossa takaushakemukset valmistellaan. Takaushakemusten käsittelyaikojen kasvu antaa aihetta epäillä, että säätiön toimintaresurssit ja työmäärä eivät ole keskenään oikeassa suhteessa. Säätiön ainoa toimipaikka on Helsingissä. Monien muualla Suomessa asuvien haastateltavien mukaan tämä on vaikeuttanut asiointia säätiön kanssa.

Vuonna 2000 Vera-takausasiakkailla oli velkaa keskimäärin lähes 14 000 euroa ja takauslainaa vajaat 11 000 euroa. Velalliset kykenevät maksamaan velkojaan keskimäärin 260 euroa kuukaudessa. Takauslainaa maksetaan keskimäärin runsaat viisi vuotta ja sen enimmäiskesto on kahdeksan vuotta. Hylkäyspäätöksen saaneiden asiakkaiden taloustilanne oli monilta osin heikompi kuin takauksen saaneiden.

Takausten maksaminen on onnistunut tähän mennessä kohtalaisen hyvin. Vuonna 1996 aloitetuista ja vuoteen 2001 mennessä päättyneistä takauslainoista kolme neljästä oli onnistunut ja neljännes oli epäonnistunut. Kuitenkin lähes joka toisella velallisella on ollut vaikeuksia lainan maksamisessa ja maksusuunnitelmia on jouduttu muuttamaan vieläkin useammin.

Asiakashaastatteluissa tuli esille, että takauslainansa onnistuneesti loppuun suorittaneet velalliset katsovat taloutensa selkeytyneen. Velanhoitoon ja taloudenpitoon oli tullut säännöllisyyttä ja ongelmat oli saatu hallintaan. Takauslainan jälkeen monet olivat oppineet kuluttamaan käytössään olevien varojen mukaisesti ja suhtautuivat uuden velan ottamiseen varovasti. Takauslainan maksamisen jälkeen kuitenkin yli puolella haastateltavista oli edelleen velkaa, mutta velanhoito oli yleensä hallinnassa.

Useiden asiakkaiden mielestä takaukset ovat ehdoiltaan varsin joustamattomia ja ne palvelevat ennen muuta muita kuin kaikkein heikoimmassa asemassa olevia velallisia. Säätiön toiminta on kuitenkin monin tavoin sosiaalista. Velalliset hyötyvät, kun kalliita luottoja yhdistellään ja maksetaan pois halvalla takauslainalla. Lainaohjelmia voidaan myös muuttaa, mikä on sekä säätiön että velallisen etu. Säätiö välttyy luottotappioilta ja velallinen saa ongelmansa hoidettua. Lisäksi velkojat luopuvat toisinaan osasta saamisiaan turvatakseen velalliselle säätiön takauksen.

Takuu-Säätiön takaustoimintaa voidaan pitää tärkeänä velkajärjestelylainsäädännön tuki-instituutiona. Säätiö toimii ikään kuin pankkien ja tuomioistuinten välimaastossa. Se palvelee laajalti mutta kohtuullisesti velkaantuneita velallisia, joiden ongelmat ovat liian vaikeita selvitettäviksi luottosuhteen osapuolten kesken ja liian lieviä velkajärjestelyyn. Vera-takaukset edistävät neuvotteluratkaisujen syntymistä ja vähentävät velkajärjestelyjen tarvetta. Takauslainat voivat parantaa myös velkajärjestelyn ulkopuolelle jääneiden asemaa. Säätiö on yhtenä osapuolena mukana oikeusministeriön ja pankkien sopimuksessa, jolla yritetään parantaa lamavuosina velkaongelmiin joutuneiden asemaa.