| Yleinen tutkimusyksikkö | Kuvallinen versio |
Keskeinen osa laitoksella harjoitetavasta tuomioistuintutkimuksesta on luonteeltaan arviointi- ja seurantatutkimusta, joissa seurataan prosessiuudistusten toimivuutta siviili, rikos- ja hallintoprosessin puolella. Oikeuslaitostutkimukseen yhdistyy myös tuomarinuraa kartoittava professiotutkimus. Kolmantena pääteemana on kansalaiskäsitysten mittaaminen ja tutkimukset yleisön luottamuksesta oikeuslaitokseen.
Survey-mittauksin tuotetaan määrävälein tietoa kansalaisten oikeusongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Keskeinen kysymyksenasettelu on oikeuden saantimahdollisuuksien ja sitä vaikeuttavien tekijöiden tutkiminen. Tähän kokonaisuuteen liittyvät myös oikeudellisia asiantuntijapalveluja koskevat tutkimukset ja arvioinnit. Laitoksella on pitkä perinne velka- ja maksujärjestelmiin kohdistuvan tutkimuksen saralla. Tutkimus on laajentunut ohi alkuperäisten tavoitteittensa yleisen velkahallintamittariston kehittelyn suuntaan. Perheoikeutta koskeva tutkimuksessa paino on ollut aviovarallisuusjärjestelmien toimivuuden arvioinnissa.
Teoreettisempaa näkökulmaa lainsäädännön tutkimukseen edustaa lainsäädäntöä instituutiona tarkasteleva tutkimus, jossa valotetaan sääntelyn vaihtoehtoja, erilaisia sääntelystrategioita ja lainsäädännön erityyppisiä vaikutuksia yksittäistä lakihanketta laajemmasta näkökulmasta. Viime vuosina on lisäksi kartoitettu ns. sääntelyn uusia muotoja yhtenä sääntelykehityksen voimistuvana suuntauksena. Lainsäädäntötutkimuksen tehtäviin kuuluu myös arvioida lainvalmistelun toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä välineiden kehittely lakien vaikutusten arvioimiseksi.
Yleisen tutkimusyksikön panostuksesta osa suuntautuu yksittäisiä lakihankkeita tai oikeudellisia ilmiöitä koskeviin, usein paljolti ajankohtaisiin selvitys-, seuranta- tai arviointihankkeisiin, jotka yleensä käynnistyvät ulkopuolisen tahon aloitteesta ja rahoituksella.